Kuopion Eläinlääkärikeskus Avoinna arkisin klo 8-17 p. 017 266 2266

Loishäädöt

Koiran loishäätö

Koirien sisäloiset saattavat aiheuttaa turkin kiillottomuutta, huonoa yleiskuntoa, ripulia ja yskää. Koirilla esiintyy useita eri sisäloisia, Suomessa yleisin niistä on suolinkainen. Suolinkaisten lisäksi koirilla voi olla myös heisimatoja, joita voi saada esimerkiksi raa’asta kalasta ja jyrsijöistä.

Pennut voivat saada suolinkaistartunnan jo emältään tai myöhemmin ulosteiden mukana ympäristöön leviävien loismunien välityksellä. Mikäli kasvattaja on antanut loishäädöt pennuille asianmukaisesti, kannattaa pentu madottaa ensimmäisen kerran 1-2 viikkoa ennen rokotusta.

Perinteisesti ohjeen mukaan jatkossa koiralle annetaan loishäätö kerran tai kahdesti vuodessa elämäntavoista riippuen.

Suosittelemme antamaan loishäädön ulostenäytteessä todettujen loistartuntojen perusteella koirille joilla on todettu loistartunta.

Ulostenäyte otetaan kolmena eri päivänä kolmesta eri ulosteestasamaan purkkiin joka säilytetään jääkaappilämpötilassa.

Näytteeksi riittää noin ruokalusikallinen ulostetta. Näyte toimitetaan KEK:n tai suoraan MoVet laboratorioon.

Suomessa koiran yleisin sisäloinen on suolinkainen, ja sen häätämiseen riittää suppeakirjoinen matolääke.

Laajakirjoista matolääkettä voi käyttää, jos koira matkustaa ulkomailla tai syö ulkona esim. jyrsijöiden raatoja tai raakaa kalaa.

Ulkomaille matkustettaessa koirasi tarvitsee laajemman loishäädön ja Suomeen palatessa heisimatolääkityksen ekinokokkoosin varalta.

Itä-Suomen hirvikoirat on syytä loishäätää ekinokokin varalta.

 

Kissan loishäätö

Loishäätö annetaan kissalle elämäntapojen mukaan. Kissa, joka saalistaa ulkona tai syö raakaa järvikalaa, kannattaa madottaa useasti, jopa parin kuukauden välein.

Sisäkissalle riittää 1-2 loishäätökertaa vuodessa tai jopa harvemmin.

Suolinkaisia kissa voi saada jo emältään ja lisäksi ympäristöstä, jonne loismunia joutuu ulosteiden mukana. Suolinkaiset ovat pitkiä, kapeita, lankamaisia, valkoisia matoja.

Heisimatoja kissa voi saada raa’asta makean veden kalasta tai pienistä jyrsijöistä. Heisimatojen jaokkeet näyttävät lähinnä litteiltä riisinjyviltä.

Madot aiheuttavat kissoille vaihtelevia oireita; turkin kiillottomuutta, karvanlähtöä, ripulia tai yskää. Myös oireeton kissa voi kantaa matoja.

Erityisen herkkiä loistartunnoille ovat pennut ja nuoret eläimet. Loishäätökuuri on hyvä antaa pennulle 2-4 kertaa parin viikon välein.

Pennuille riittää kapeakirjoinen (esim. Mirrix) loishäätölääke, mutta hiirestävälle tai raakaa järvikalaa syövälle kissalle on hyvä välillä antaa laajakirjoisempi matolääke, joka tehoaa myös heisimatoihin (esim. Axilur).

Jaa tämä sivu: