Kuopion Eläinlääkärikeskus Avoinna arkisin klo 8-17 p. 017 266 2266

Unnan tarina

Unnan tarina omistajan kertomana

Noin 8 kk ikäisenä Unna aloitti agilitytreenit ja oli tosi innoissaan ja edistyi nopeasti.
Suunnitelmissa oli tähdätä kisoihin.
Yhtäkkiä huomasimme, että se alkoi normaaleilla iltalenkeillä satunnaisesti pomppia kolmella jalalla pitäen oikeaa takajalkaa koukussa hetken aikaa.
Tilanne kuitenkin meni pian yleensä joko itsestään tai pienellä hieronnalla ohi.
Agitreeneissä tuota ongelmaa ei kuitenkaan koskaan esiintynyt.
Ainoastaan ihmettelimme, miksi Unna ei suostunut edes kokeilemaan puomiestettä, ei sitten millään, vaikka kuinka nameilla houkuteltiin.
Näytti siltä, että Unnan lupaava tulevaisuus ”mustana sukkulana” oli vaarassa pysähtyä.

Vuoden ikäisenä polvitarkastuksessa Unnalla todettiin 1/1 polvet eli ne olivat hieman löysät.
Muutaman kuukauden kuluessa polvi meni sijoiltaan yhä useammin eli lähes päivittäin.
Lopulta Unnan molemmat polvet leikattiin 14.4.2015.

Toipumisvaiheen jälkeen Unna oli taas aivan normaali oma itsensä.
Siinä sitä olikin pitelemistä seuraavat kuukaudet, että se ei pääsisi riehumaan ja juoksemaan – paikallaan oleminen kun on Unnan luonteelle täysin tuntematon asia!
Silloin, kun se joutui olemaan yksin, pidimme sitä häkissä ja siitä tulikin Unnalle tärkeä paikka.
Lenkit olivat aina rauhallisia hihnalenkkejä ja uimista sisältyi paljon kuntoutukseen.
Kävimme myös Dobo Recovery –kuntoutuskurssin, josta oli hurjasti hyötyä!

Jo neljän kuukauden kuluttua leikkauksesta saimme luvan aloittaa taas agilitytreenit, pari kuukautta alkuperäistä ennustetta aiemmin!
Heti ensimmäisellä kerralla treeneihin palattuamme tapahtui jotain yllättävää ja ihmeellistä: Unna kipitti puomille ja sen yli aivan itse, kenenkään käskemättä!
Ilmeisesti polviongelma oli siis aiemmin ollut se syy, miksi puomille meno ei ollut kiinnostanut.
Muutenkin Unna oli uusilla polvilla entistä parempi ja nopeampi kentällä ja vauhti on lisääntynyt koko ajan.
Tällä hetkellä on kepit ja kontaktit treenin alla ja toivon mukaan viimeistään ensi keväänä päästään kisoihin – tästä kuuluu suuri kiitos Sinikan asiantuntemukselle ja taidolle!

Jaa tämä sivu: