Rasmuksen moninaiset vaivat - Kuopion Eläinlääkärikeskus
17053
post-template-default,single,single-post,postid-17053,single-format-standard,bridge-core-1.0.4,ajax_fade,page_not_loaded,,qode-child-theme-ver-1.0.0,qode-theme-ver-18.0.9,qode-theme-bridge,qode_header_in_grid,wpb-js-composer js-comp-ver-5.7,vc_responsive

Rasmuksen moninaiset vaivat

Rasmus on kiltti ja rauhallinen   11 v.  Bichon Frise -uros.

Korvatulehdukset ovat vaivanneet pentuvuosista lähtien, mutta eivätpä ole tahtia haitanneet- kipukynnys näyttää olevan korkea.
Korvatulehduksia siis toistuvasti edelleen, mutta tässäpä pientä muutakin:

2013 huhtikuussa todettiin sydämessä sivuääni 1/6, joka nyt vähän voimistunut, mutta ei ole aiheuttanut mitään oireita eikä vaivannut mitenkään.

2015 heinäkuussa poistettiin virtsakiviä rakosta -kalsiumoksalaattikiviä analyysin mukaan- hyvin toivuttiin tästäkin ja sen jälkeen ollut erikoisruokavaliolla Urinary -ruokaa, ei paljon herkutella.

2016 huhtikuussa vasemmasta kyynärästä poistettiin nopeasti kasvava patti, patologian mukaan hemangiooma, hyvälaatuinen kasvain.
Hyvin parani tämäkin.

2017 elokuussa ummetusoireita – todettiin röntgenissä koko paksusuolen laajuinen ummetusmassa- perähuuhtelulla tästäkin selvittiin hienosti.

23.10.2017 emäntä tuli kotiin viikon mittaiselta sairaalareissulta ja siitäkös koirat iloissaan.
Perheessä on siis myös kohta 5 v toinen Bishoni Rico- vilkas kuin elohopea.
Hyppivät innoissaan ja juoksivat ulos pihalle.
Rasmus tuli takaisin sisälle hyppien kolmella jalalla, oikeaa takajalkaa ylhäällä kannatellen.
Kokeiltiin, käänneltiin ja väänneltiin- mitään syytä ei löytynyt, mutta jalkaa ei laittanut maahan koko päivänä eikä yön jälkeen seuraavanakaan päivänä.
Lääkärille päästiin 24.10. ja siellähän heti tulikin epäily polven ristisidevammasta, mikä todentui ontumatutkimuksessa ja röntgenissä, etumaisen ristisiteen todettiin olevan katki – ei muita muutoksia.
Korvatulehdus oli taas päällä joten polven operaatio siirtyi viikolla eteenpäin, jotta tulehdus saatiin ensin hoidettua.

Leikkausta odotellessa liikunta oli hyvin rajoitettua, mutta eipä Rasmus oikeaa takajalkaansa maahan edes laittanut missään tilanteessa.

1.11. suoritettiin ristisiteen rekonstruktio, jossa etumaisen ristisiteen repeämä korjattiin.
Antibiootteja ja kipulääkkeitä kotihoidoksi, samoin kylmähoitoa 3 kertaa päivässä.
Ohjeeksi annettiin myös kävelyt lyhyessä hihnassa kotipihallakin -en tosin ymmärtänyt miksi hihnassa pitäisi kuljettaa aidatulla kotipihalla…ja vielä lyhyessä.
Kauluri ei olisi auttanut haavan nuolemisen estämisessä kun velipoika Rico oli aina läsnä, joten suojana käytettiin vauvabodya, jonka sai hyvin laitettua Rasmuksen päälle ja nyt takajalkojen suojaksi.
Tämän olin jo testannut kyynärpatin leikkauksen yhteydessä.

Tikinpoistoon ja kontrollikäyntiin sovittiin aikaa varattavaksi vajaan kahden viikon päähän mutta eipä sinne asti ennätetty kun vilkas Rico oli saanut bodyn vedettyä pois ja yhteistuumin varmaankin oli myös lähes kaikki tikit irti.

6.11. Eläinlääkäri irroitti loputkin tikit. Haava oli hyvin parantunut ja laitettiin haavaliimaa.

8.11. Jälleen uusi käynti kun haavaa oli päästy yön aikana nuolemaan ja taas liimattiin.

Kontrolliajaksi eläinlääkärille viimein varattiin  7.12. ja fysioterapeutille aika 8.12.
Soittaessani fysioterapeutille aikaa selvisi sekin, miksi annettiin ohje taluttaa hitaasti vieressä lyhyessä hihnassa – silloin joutuu käyttämään sitä kipeää jalkaansa eli paljon meni aikaa kuntoutumisesta hukkaan kun syytä MIKSI hitaasti ja lyhyessä hihnassa ? Ei oltu kerrottu aiemmin.

Fysioterapeutti totesi selkälihasten olevan aivan jumissa kolmella jalalla pomppimisesta – hieronnan jälkeen vähitellen alkoi kulkea neljällä jalalla.
Seuraavana päivänä taas mentiin enemmän jalkaa varoen ja viimein taas lähes kolmella jalalla tai laukalla.
28.12. taas fyssarikäynti, hierottiin lihakset ja harjoiteltiin kävelemistä yli esteiden ja hitaasti.
Tästä käynnistä alkoi nopea kuntoutuminen.
Laukka on tosi ollut Rasmukselle aina tyypillisempi tapa nopeasti edetä, mutta nyt käyttää useimmiten neljää jalkaa ja hyppää sohvalle itse.
Sängyn kokee liian korkeaksi paikaksi ponnistaa ylös.
Aiemmin on hypännyt sänkyynkin.

Vielä on yksi käynti Fysioterapiassa ja luulenpa että tällä jalalla Rasmus pärjää hyvin .