Sinilevä voi aiheuttaa hengenvaarallisen myrkytyksen

Mikäli epäilet vedessä olevan sinilevää, älä päästä lemmikkiäsi uimaan leväveteen.
Noin puolet sinilevistä on myrkyllisiä.

Pahimmassa tapauksessa sinilevämyrkytys voi aiheuttaa henkeä uhkaavan myrkytystilan.
Sinilevätoksiinit voivat aiheuttaa maksavaurion ja keskushermosto-oireita.
Oireina voi olla mm. ripulia, oksentelua, kuolaamista, heikkoutta, lihastärinää, jäykkyyttä tai halvausoireita.

Mikäli eläin on uinut sinileväpitoisessa vedessä, mutta ei juonut sitä, voi pelkän turkin huolellinen pesu riittää hoidoksi.
Jos eläin on päässyt juomaan vettä, tulee ottaa välittömästi yhteyttä eläinlääkäriin jatko-ohjeita varten.Hoidosta huolimatta ennuste on varauksellinen, jos potilaalla on jo myrkytyksestä aiheutuvia oireita.
Sinilevämyrkytyksen hoito eläinlääkärillä koostuu oireenmukaisesta tukihoidosta.

Kuvassa koiran suolistosta leikattu maissintähkä, joka oli aiheuttanut suolitukoksen

Kuva on yksi niistä monista suolitukostapauksista, joita kesän aikana olemme leikanneet.
Maissintähkänpala on tyypillisimpiä vierasesineitä, jotka tukkivat koiran suolen.
Älä siis syötä maissia koirille ja hävitä myös ihmisten grilliherkkujen tähteet niin, ettei koira pääse niitä syömään.

Mikäli kyy puree lemmikkiäsi, tilanne vaatii aina eläinlääkärin antamaa hoitoa

Toimita lemmikki pikaisesti eläinlääkäriin kyynpureman jälkeen.
Vältä kuljetuksessa eläimen turhaa liikuttelua, äläkä anna eläimen itse juosta.

Kyytabletteja ei nykyisin suositella käytettävän, kuin niissä tapauksissa, joissa koiran/kissan hengitystiet uhkaavat äkillisesti tukkeutua turvotuksen vuoksi.
Älä anna lemmikille suun kautta nesteitä tai lääkkeitä, mikäli lemmikin tajunta vaikuttaa alentuneelta.

Eläinlääkärissä lemmikin vointi tutkitaan ja tyypillisesti otetaan verinäytteet kuivumisasteen, maksa- ja munuaisarvojen, sekä hyytymistekijöiden tutkimiseksi.

Kyynpuremapotilaalle aloitetaan suonensisäinen nestehoito, suonissa kiertävän veren määrän laskun korjaamiseksi ja kipuun annetaan tilanteeseen sopivaa kipulääkettä.
Kyynpureman hoidossa voidaan käyttää myös kyynmyrkyn vasta-ainetta.
Mikäli hoito saadaan aloitettua ajoissa, on ennuste toipumiselle yleensä hyvä.

Suomessa tavattavan Vipera berus kyyn puremassaan erittämässä myrkyssä on useita erilaisia toksiineja eli myrkkuaineita, joilla on suora munuais- ja sydänlihastoksinen vaikutus.
Kyynmyrkky aiheuttaa verisuoniin seinämävaurion, jolloin nesteitä, proteiineja ja verisoluja tihkuu suonista niitä ympäröiviin kudoksiin.
Lisäksi myrkky aiheuttaa proteiinien hajoamista.
Tästä aiheutuu veritilavuuden lasku (suonissa kiertävän veren määrä vähenee), anemia, hyytymishäiriöitä, verenpaineen lasku ja punasolujen rikkoutumista verisuonissa.
Keuhkoihin voi muodostua keuhkopöhö.
Puremakohtaan muodostuu voimakas ja kivulias turvotus, joka usein leviää vähitellen ihon alla laajemmalle alueelle.
Muita oireita ovat oksentelu, kuivuminen ja apaattisuus taiväsyneisyys.
Myöhäisempiä oireita ovat lihasjäykkyys ja liike- ja tuntohäiriöt, sekä purema-alueen kudosvauriot ja tulehdukset.