Kesän riemut ja riesat

Sinilevä voi aiheuttaa hengenvaarallisen myrkytyksen

Mikäli epäilet vedessä olevan sinilevää älä päästä lemmikkiäsi uimaan.
Noin puolet sinilevistä on myrkyllisiä.

Pahimmassa tapauksessa sinilevä voi aiheuttaa henkeä uhkaavan myrkytystilan.
Sinilevätoksiinit voivat aiheuttaa maksavaurion ja keskushermosto-oireita.
Oireina voi olla mm. ripulia, oksentelua, kuolaamista, heikkoutta, lihastärinää, jäykkyyttä tai halvausoireita.

Mikäli eläin on uinut sinileväpitoisessa vedessä, mutta ei juonut sitä, voi pelkän turkin huolellinen pesu riittää hoidoksi.
Jos eläin on päässyt juomaan vettä, tulee ottaa välittömästi yhteyttä eläinlääkäriin jatko-ohjeita varten.Hoidosta huolimatta ennuste on varauksellinen, jos potilaalla on jo myrkytyksestä aiheutuvia oireita.
Sinilevämyrkytyksen hoito eläinlääkärillä koostuu oireenmukaisesta tukihoidosta.

 

Kuvassa koiran suolistosta leikattu maissintähkä, joka oli aiheuttanut suolitukoksen

Kuva on yksi niistä monista suolitukostapauksista, joita olemme leikanneet.
Maissintähkänpala on tyypillisimpiä vierasesineitä, jotka tukkivat koiran suolen.
Älä siis syötä maissia koirille, ja hävitä myös ihmisten grilliherkkujen tähteet niin, ettei koira pääse niitä syömään.

 

Mikäli kyy puree lemmikkiäsi, tilanne vaatii aina eläinlääkärin antamaa hoitoa

Toimita lemmikki pikaisesti eläinlääkäriin kyynpureman jälkeen.
Vältä kuljetuksessa eläimen turhaa liikuttelua, äläkä anna eläimen itse juosta.

Kyytabletteja ei nykyisin suositella käytettävän, kuin niissä tapauksissa, joissa koiran/kissan hengitystiet uhkaavat äkillisesti tukkeutua turvotuksen vuoksi.
Älä anna lemmikille suun kautta nesteitä tai lääkkeitä, mikäli lemmikin tajunta vaikuttaa alentuneelta.

Eläinlääkärissä lemmikin vointi tutkitaan ja tyypillisesti otetaan verinäytteet kuivumisasteen, maksa- ja munuaisarvojen, sekä hyytymistekijöiden tutkimiseksi.

Kyynpuremapotilaalle aloitetaan suonensisäinen nestehoito, suonissa kiertävän veren määrän laskun korjaamiseksi ja kipuun annetaan tilanteeseen sopivaa kipulääkettä.
Kyynpureman hoidossa voidaan käyttää myös kyynmyrkyn vasta-ainetta.
Mikäli hoito saadaan aloitettua ajoissa, on ennuste toipumiselle yleensä hyvä.

Suomessa tavattavan Vipera berus kyyn puremassaan erittämässä myrkyssä on useita erilaisia toksiineja eli myrkkyaineita, joilla on suora munuais- ja sydänlihastoksinen vaikutus.
Kyynmyrkky aiheuttaa verisuoniin seinämävaurion, jolloin nesteitä, proteiineja ja verisoluja tihkuu suonista niitä ympäröiviin kudoksiin.
Lisäksi myrkky aiheuttaa proteiinien hajoamista.
Tästä aiheutuu veritilavuuden lasku (suonissa kiertävän veren määrä vähenee), anemia, hyytymishäiriöitä, verenpaineen lasku ja punasolujen rikkoutumista verisuonissa.
Keuhkoihin voi muodostua keuhkopöhö.
Puremakohtaan muodostuu voimakas ja kivulias turvotus, joka usein leviää vähitellen ihon alla laajemmalle alueelle.
Muita oireita ovat oksentelu, kuivuminen ja apaattisuus taiväsyneisyys.
Myöhäisempiä oireita ovat lihasjäykkyys ja liike- ja tuntohäiriöt, sekä purema-alueen kudosvauriot ja tulehdukset.

 

 

Punkit ovat ihmisten ja eläinten ikävä vaiva.

Punkkiaika kestää aina varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn asti, sillä punkkeja esiintyy kun lämpötila ulkona kipuaa yli jääkaappilämpötilan.

Lemmikkien punkkitartuntoja voi onneksi torjua helposti.

Punkit eli puutiaiset elävät kosteassa heinikossa, josta ne tarttuvat ohi kulkevaan ihmiseen tai eläimeen.
Punkkien elinpiiri on levinnyt jo pitkälle pohjoiseen Suomeen.

Punkin purema voi aiheuttaa epämiellyttäviä iho-oireita ja punkit levittävät myös vaarallista borrelioosi-bakteeria, joka aiheuttaa monenlaisia ja usein epämääräisen oloisia oireita.
Borrelia-bakteeritartunnan saanut lemmikki voi olla ruokahaluton, väsynyt tai kuumeinen.
Sillä voi olla myös niveloireita: nivelet ovat kipeät tai ne tulehtuvat.
Oireet voivat tulla viiveellä vasta syksyllä tai jopa talvella.
Jos koiralla on tällaisia epämääräisiä oireita, kannattaa koiralta otattaa borreliatesti.

Nopeus on valttia

Punkki vaatii tietyn ajan juodakseen isäntäeläimen verta ja sylkäistäkseen haavaan taudinaiheuttajan.
Siksi punkki pitäisi saada pois iholta heti kun sen on havainnut.
Ensisijainen punkintorjunta on lemmikin punkkisyyni.
Koiran turkki on oikea punkkimagneetti.
Ulkoilun jälkeen koira kammataan tai harjataan ja punkit poistetaan apteekista saatavilla punkkipihdeillä.
Eläimen punkkisyyni estää myös punkkien kulkeutumisen kotiin ja tarttumisen ihmisiin.

Ehkäise ennalta

Punkkien tarttumista kannattaa ennaltaehkäistä.
Eläimille onkin erittäin hyviä punkintorjuntavalmisteita.
Osa valmisteista on reseptilääkkeitä.

Apteekissa on ilman reseptiä hankittavissa olevia eläimen iholle siveltäviä liuoksia, jotka kestävät esimerkiksi uimisen.
Torjuntaliuos leviää rasvakerroksessa koko eläimeen.
Koiraa ei saa pestä muutamaan päivään ennen liuoksen levittämistä, eikä myöskään muutamaan päivään liuoksen laittamisen jälkeen.
Liuoksen vaikutus kestää kuukauden, mutta jos koira ui paljon, vaikutusaika on lyhyempi.

Punkkipanta on myös hyvä ehkäisin, mikäli lemmikki suostuu sitä käyttämään.

Markkinoilla olevien yrttitorjuntavalmisteiden tehoa ei ole tutkimuksissa todettu, joten niihin ei ole syytä luottaa yhtä paljon kuin tutkittuihin toimiviin valmisteisiin.

Lemmikki pitää viedä eläinlääkäriin jos punkin puremakohta turvottaa, kuumottaa, punottaa, erittää ja jos se ontuu tai on erityisen väsynyt.

 

Lämpöhalvauksen oireet

  • Ruumiinlämpö nousee yli 40C
  • Voimakas läähätys
  • Kouristelu ja vapina
  • Limakalvot ja kieli muuttuvat tummanpunaisiksi
  • Verinen ripuli ja oksentelu
  • Kuivat limakalvot ja kieli
  • Nopea sydämen syke

Lämpöhalvauksen ennaltaehkäisy

  • Pidä aina raikasta vettä saatavilla
  • Älä jätä koiraa pysäköityyn autoon
  • Ulkoiluta koiraa vain iltaisin kun aurinko ei enää porota kuumasti
  • Syötä viileää esim. koiranruuasta tehtyä ”koirajäätelöä”

Lämpöhalvauksen ensiapu

  • Toimita eläin varjoon
  • Kastele keho (ei pään aluetta) viileällä vedellä
  • Huolehdi hyvästä tuuletuksesta
  • Laita jääpaloja tms. viileää kielelle tai suuhun
  • Tarjoa vettä, mutta älä pakota juomaan
  • Laita viileään veteen kasteltu loimi selän päälle
  • Mittaa lämpö peräsuolesta: kun lämpö on alle 39C, keskeytä viilentäminen
  • Soita eläinlääkärille

Lämpöhalvaus yllättää

Etenkin kesällä koirilla on riski sairastua vakavaan lämpöhalvaukseen.

Nuoret ja hyvin vanhat koirat, sekä lyttykuonoiset koirarodut ovat erityisen alttiita lämpöhalvaukselle, mutta lämpöhalvauksen voi saada kuka tahansa.

Koira voi saada lämpöhalvauksen jopa kevyessä rasituksessa kuumalla ilmalla.

Tyypillisimmillään koira on altis lämpöhalvaukselle paikallaan olevassa autossa.

Kuumalla säällä koirilla on oltava aina riittävästi vettä tarjolla, sekä mahdollisuus asettua varjoisaan hyvin tuuletettuun paikkaan lepäämään.

Koiraa ei saa koskaan jättää kuumaan autoon.

Auton lämpö ja koiran läähätyksestä auton sisätilaan kertyvä kosteus saavat aikaan tukahduttavan yhdistelmän etenkin paikallaan olevassa autossa.
On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että koira voi saada lämpöhalvauksen myös matkustamisen aikana.

Lämpöhalvaus on hengenvaarallinen tila, jossa oireina ovat lämmön nousu, voipuminen, läähätys ja jopa oksentelu sekä ripulointi.

Mikäli epäilet lämpöhalvausta, anna koiralle tarjolle vettä juotavaksi, viilennä koiran kroppa kastelemalla se vedellä ja ota välittömästi yhteyttä eläinlääkäriin.

Myös kasteltu pyyhe on sopiva viilennysmenetelmä, sillä viilennys ei saisi tapahtua liian nopeasti.

Soita klinikalle välittömästi saadaksesi lisäohjeita, jos havaitset koirallasi lämpöhalvauksen oireita.