Lemmikeillä esiintyy hengitysteissä monia tutkimusta ja hoitoa vaativia vaivoja, sairauksia ja tapaturmia.
Hengitysteiden perusteelliseen tutkimukseen kuuluu mm. kliininen tutkimus, sydämen ja hengitysteiden auskultaatio, limakalvojen ja suun tutkimus, verinäytteiden tutkiminen, mahdollisesti kudos- ja solunäytteiden otto, sekä hengitysteiden diagnostinen kuvantaminen ja tähystystutkimus.
Usein samassa yhteydessä tehdään sydämen ultraäänitutkimus, mikäli oireilun syyn epäillään olevan sydänperäinen.
Röntgenkuvia koiran ylähengitysteistä sivusuunnasta otettuna.
Rakenteelliset syyt voivat ahtauttaa ilman kulkua hengitysteissä.
Paljon luonnossa liikkuvilla koirilla on hyvinkin yleistä, että nenäonteloon menee tikku tai muu roska, joka toimii siellä vierasesineenä aiheuttaen jatkuvaa ärsytystä ja tulehdusmuutoksia.
Ilmavainuisilla ajavilla koirilla, kuten ajokoirilla, se on yleinen syy hakeutua hoitoon.
Nenäpunkki voi aiheuttaa sierainonteloissa kaihertaessaan ärsytystä ja tulehdusmuutoksia, sekä jatkuvaa niiskutusta.
Hengitystietulehdukset ovat varsin yleisiä.
Tulehdusten ja ärsytysoireilujen aiheuttajana voivat olla virukset, bakteerit, sienet (esim. aspergilloosi) tai muut hengitysteitä ärsyttävät tekijät, kuten vierasesineet ja kasvainmuutokset.
Sierainonteloon tai muualle hengitysteihin voi muodostua kasvaimia.
Kuvassa kissan normaalit sierainkuorikot.
Pitkä hius juuttuneena kissan sierainkuorikoihin ja pehmeän kitalaen yläpuolelle.
5 päivää kissan sierainkuorikossa olleen pitkän vierasesineen (hius) vaurioittamat sierainkuorikot.
Aspergillus sienen aiheuttamaa nenäkuorikkotuhoa.
Nielurisat sijaitsevat koiralla ns. nielurisapusseissa, eivätkä ole normaalisti juurikaan näkyvissä.
Kennelyskässä nielurisat punoittavat ja ovat turvonneet.
Koira saattaa yskiä ja köhiä viikkojenkin ajan, sekä mennä varsin huonoonkin kuntoon kennelyskässä.
Nielun alueelle pitkäaikaisen ärsytystilan vuoksi muodostuneet limakalvopoimut, ns. sacculukset, jotka ahtauttavat nielua.
Kasvainmassa nielun alueella ennen ja jälkeen leikkauksen.
Pehmeän kitalaen yläpuolella nenäkuorikkojen takana on alue, jonne saattaa herkästi jäädä jumiin vierasesineitä.
Heinä juuttuneena pehmeän kitalaen yläpuolelle nenänieluun.
Vierasesineen aiheuttamia henkitorven limakalvaurioita.
Henkitorven rakenne voi laskeutua ja ahtautua.
Lievempi- ja vakavampiasteinen trakeakollapsi eli henkitorvenlaskeuma.
Hengitysteiden ahtautuessa niihin voi kerääntyä limaa tai vaahtoa, jota koira sitten pulauttelee tai jopa oksentaa ulos.
Keuhkomuutoksia tutkittaessa otetaan thoraxröntgenkuvat molemmista suunnista.
Selkä- yms. röntgenkuvien sivulöydöksenä voi löytyä yllättäviäkin muutoksia vaikkapa keuhkoista tai toisinpäin keuhkokuvien yhteydessä voi paljastua yllättäviä muutoksia esim. selkärangassa.
Keuhkoissa sijaitsevat kasvainmuutokset voivat olla ns. primäärikasvaimia, mutta varsin usein ne ovat etäpesäkkeitä ja varsinainen primäärikasvain on jossain muualla päin elimistöä.
Hengitysteiden tähystyksessä tutkitaan ylähengitysteiden lisäksi henkitorven ja pienten keuhkoputkien alue.
Pienten keuhkoputkien alueella limaa.
Tähystyksen yhteydessä otetaan tarvittaessa sytologisia näytteitä tarkempaa tutkimusta varten.
Kuvassa eosinofiilisiä soluja pienten keuhkoputkien alueelta otetussa sytologisessa näytteessä.
Myös loiset voivat aiheuttaa pitkittyneitä hengitystieoireita.
Kuvassa eläviä loismatoja keuhkoputkien pinnalla.
Henkitorven kurouma voi ahtauttaa ilman kulkua.
Havunoksa keuhkoissa on tyypillinen vierasesine ongelma ilmavainuisilla metsästyskoirilla.
Koira hengitysteiden CT eli tietokonetomografia kuvauksessa.
Koiran hengitysteiden CT kuvissa nähdään hengitystiet aina kirsun päästä nenäkuorikkojen alueelle, otsaontelot, korvakäytävät, henkitorven alue ja sydän, sekä keuhkot kokonaisuudessaan.
Hengitysteiden tutkimuksiin valmistautuminen
Hengitystieoireilujen aiheuttajan löytäminen saattaa selvitä kliinisessä perustutkimuksessa vastaanotolla, mutta usein vaivan syyn selvittäminen voi vaatia varsin laajatkin tutkimukset.
Hengitysteitään oireilevan lemmikin ajanvarauksen yhteydessä on syytä sopia sekä ajankäytöstä, että siitä kuinka tutkimuksiin valmistaudutaan.
Useimmiten tutkimus vaatii potilaan rauhoituksen tai nukutuksen ja erilaisia näytteenottoja.
Tästä syystä älä anna ruokaa tutkimuspäivän aamuna lemmikillesi.
Ota vastaanotolle tullessasi mukaan tai lähetä etukäteen jo hyvissä ajoin klinikalle tiedot potilaalle aiemmin tehdyistä tutkimuksista ja hoidoista, sekä otetut röntgenkuvat ja koepalavastaukset.
Varaudu jättämään lemmikkisi tarvittaessa klinikalle tutkimusten ja mahdollisten hoitojen ajaksi.
Kuvasarja: Mopsin tarina
Ahtautuneet sieraimet.
Sieraimet avarrusleikkauksen jälkeen.
Ahtautunut nielu.
Heräilemässä pehmeän kitalaen lyhennysleikkauksen jälkeen.
Kuvituskuvina käytetty mopsi on hengitysteitä korjaavien leikkausten jälkeen elellyt aktiivista ulkoilmaelämää jo usean vuoden ajan.
